|
|||
 |
|
||
|
31.10.2009 - 15:45
Maggieta edelleenkin heräteltäessä, päädyimme pyhäinmiestenpäivän, pyhäinpäivän hillitseminä hieman hengellisempään sunnuntain raton lähestymistapaan. When the saints go marching in… Hyvin raapii Louis! "He was born poor, died rich, and never hurt anyone along the way", siinäpä sanomaa kerrassaan.
Ai, kysyy Bones, milloin vietetään naispyhimysten juhlaa, entä pyhien koirueläinten vuosipäivää? Youssuf tietää kertoa sellaisten juhlien vähäisyydestä. Eipä niitä äitienpäivää lukuunottamati juurikaan kovin juhlavasti vietetä. Kalendaarista löytyvä Kotikasvatusyhdistyksen vuoden 1919 paikkeilla lanseeraama äitien päivä on alkujaan amerikkalaisperua.
Pyhien ukkojen joukkoon on päässyt sentään jokunen nainenkin. Irlantilaisen Brigidan (Birgitta) mukaan vietetään Riitan päivää 1.2. tai siis viettää kuka viettää.
Noh Maria on kovasti suosittu, hänelle on omistettu viisi juhlallisuutta: puhdistus-, ilmestys-, etsikko-, kuolin- eli taivaaseenastumispäivä sekä syntymäpäivä. Mikäpä olisi Mariana elellessä?
Niin noh toki Pääsiäisen piinaviikoilla akkoja lentelee pitkin taivaita, naismaailmassakin maagista säpinää.
Entäs Vappu, rullaati, rullaati rul-lal-lal-lei. Kun tämä 700-luvulla abbedissana ja lähetystyöntekijänä vaikuttanut anglosaksikuningas Richardin tytär Valburg julistettiin pyhimykseksi, kohosi hän erityiseen maineeseen Pohjolassa. Seurauksethan me hyvin tunnemme.
Pyhä Margareta suomalaisittain Marketta surmaa ristin ja uskon voimalla lohikäärmeen. Pohjolassa risti käsitettiin haravaksi ja niinpä Marketta aloittaa heinätyöt.
Aah naisten päivä sekä kokonainen ämmien viikko hämmentää heinäkuuta. 18.-24.7. kunnioitetaan Maria Magdalenaa ja Kristiina Neitsyttä. Akkainviikko periytyy alkukristilliseltä ajalta. Oli tietenkin harvinaista, että samalla viikolla pidettiin kaksi kirkkomessua pyhien naisten muistolle siitä sitten laitettiin koko viikko ämmiä täyteen niin saatiin kerralla koko kööri hoideltua pois miesmestareiden jaloista.
Heinäkuussa vielä viettelevät Nälkä-Martta ja Skövden Elin eli Älina "Suomessa hän on vain hallahäntä, vesihelma ja myös sateinen kuten muutkin heinäkuun naiset. 'Heleenana viimeistään heinät latoon, jos isäntä toimellinen on'."
Sitten on tietenkin Pohjolan 1300-luvun vahva näkijänainen, Vadstenan luostarin perustaja Pyhä Birgitta. Taru lienee melko tuttu suomalaisille huomattavan kirjallisen tuotannon sekä siitä kumpuavan birgittalaisluostariperinteen takia.
Pyhittäjämarttyyri "lammasten jumala" Anastasia tulee puolestaan idästä. Oh hoh, silloin ovat kylän akat keittäneet olutta ja ostaneet viinaa. 29.10. syötiin, juotiin pukeuduttiin miesten vaatteisiin, tanssittiin ja laulettiin vakat päässä. Huh-hui-hurjaa on ollut Raja-Karjalan meininki vielä 1600-luvulla.
Sitten on tämä Oravan päivä, jota on siirrelty kalendaarissa vuotuisen oravanmetsästyksen aloittamisen ajankohtana. Metsästys ei nimittäin saanut alkaa ennekuin orava oli karvallaan eli turkki väriltään täysin harmaa.
Kustaa Vilkunan "Vuotuiseen ajantietoon" ovat päässeet myös Liisa ja Kaisa. Kanonisoitu Liisa, erään 1200-luvulla eläneen maakreivin vaimo, on tullut kuuluisaksi armeliaisuudestaan köyhien ja sairaiden auttajana. Liisakin on tullut kalendaarisesti heitellyksi sinne sun tänne, mutta päätynyt marraskuulle kuten Kaisakin. "Kun ei pidä Liisa liukkaita eikä Kaisa kaljamia, niin ei ole hyvä leipävuosi tulevana vuotena." Kaisa, Aikatherinee koki marttyyrikuoleman kun hänet uskonsa puolustajana mestattiin 300-luvun Aleksandriassa. Kovia kohtaloita kautta menneen.
Oravanpyörässä Timbuktun häkkieläimet ja Dee, huolestuttavasti harmahtaa
|
Kirjoittaja
Dee & koirut Bones ja Youssuf Tombouctou -- No Data Available Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005  
Matkalla luettua
Paul Auster, Timbuktu. Tammi, 1999. Timbuktu, 1998, suom. Arto Virtanen Africa West, World Travel Map 1:3 500 000. Bartholomew, London 1995 Africa Nord and West, Road Map 1:4 000 000. Kümmerly+Frey Political Edition, Bern (sveitsiläiset eivät laittaneet karttaan painovuotta, kustantaja harjoittaa political edition -toimintaa?) Barry Sears, Zone — oikeaa ruokaa oikeaan aikaan. Otava, 2003. The Zone, A Dietary Road Map, 1997, alustava käännös Else-Maj Taskinen Barry Sears, Zone elämäntapana. Otava, 1998. ? suom. Anita Patala Hannu Karttunen et al., Ursan tähtikartasto. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry, Helsinki 2000 Jacqueline & Simon Mitton, Katse avaruuteen. Tammi, 1999. The Marchall Children's Guide to Astronomy, 1998, suom. Markus Hotakainen José Luis Peixoto, Tyhjä taivas. WSOY, 2005. Nenhum olhar, 2000, suom. Tarja Härkönen Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto. Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen. Kuvittanut Erkki Tanttu. Otava, 1985 Martin Page, Kuinka minusta tuli tyhmä. Suom. Anu Partanen. Like, 2003 William Blake, Taivaan ja helvetin avioliitto ja muuta proosaa. Karisto, 1993. Teoksista The Prophetic Writings of William Balke I-II, The Mariage of Heaven and Hell, The Complete Writings of William Blake, suom. Tuomas Anhava Tove Jansson, Vaarallinen juhannus. WSOY, 1987. Farlig midsommar, 1957, suom. Laila Järvinen Antoine de Saint-Exupery, Siipien sankarit ja Yölento Tammi, 1996. Terre des hommes, 1939; Vol de nuit, 1931, suom. Eino Ismala ja Anni Mannerkorpi Gottfried Polykrates, Palava maa. Elämyksiä ja havaintoja Marokosta Saharan kautta Sudaniin tehdyltä tutkimusmatkalta. Weiling+Göös, 1965. Brennenda Erde, 1965, suom. Pentti Linnonen. Arto Melleri, Tuomiopäivän sävärit eli Svimbaa, komisario Koskinen. Kemian lopputyö. Otava, 1987 J.R.R. Tolkien, Puu ja lehti. Saduista. WSOY, 2002. Tree and Leaf, On Fairy-Stories, 1988, suom. Vesa Sisättö Karel Capek, Puutarhurin vuosi. Kuvittanut Josef Capek. Basam Books, 2002. Zahradníkuv rok, 1929, suom. Eero Balk Herman Melville, Moby Dick eli valkoinen valas. WSOY, 1993. The Whale or Moby Dick, 1851, suom. Seppo Virtanen Kobo Abe, Hiekkaa. Gummerus, 1967. Kuvitus Matsi Abe. Japaninkielinen Suna no Onna, 1962. Englanninkielisestä laitoksesta, 1964, suom. Antero Tiusanen Jaan Kaplinski, Rajalla jota ei ole. Merkintöjä tiedosta, tietoisuudesta, uskosta. Otava, 1992, suom. Juhani Salokannel Yrjö Kokko, Pessi ja Illusia. Satu. Valokuvat kirjailijan. WSOY, 1944 Nazim Hikmet, Puut kasvavat vielä. Tammi, 1981, suom. Brita Polttila Oiva Paloheimo, Tirlittan — orpotyttö ihmisten ihmemaassa. Rolf Sandqvistin kuvitus. WSOY, 1994. Alkuteos 1953 Antoine de Saint-Exupéry, Pikku Prinssi. Tekijän kuvittama. WSOY, 2002. Le petit prince, 1944, suom. Irma Packalén Fernando Pessoa, En minä aina ole sama. Otava, 2001, Pessoan runotta valikoinut ja suomentanut Pentti Saaritsa Daniil Harms (Daniil Ivanovitš Juvatšov), jonka vuosien 1936-39 proosapalasista Katja Losowitch kokosi ja suomensi Sattumia. WSOY, 1988 Juan Ramón Jiménez, Harmo ja minä. Andalusialainen elegia. Kuvitus Baltasar Lobo. WSOY, 1979. Platero y yo, 1914, suom. Tyyni Tulio Aleksandr Volkov, Pieni Dessoilu. Runot, kiännökset. Petroskoi 1997 Tove Jansson, Muumipapan urotyöt. WSOY, 1987. Muumipappans bravader, 1963, suom. Laila Järvinen Kahlil Gibran, Profeetta. Gibranin taidetta kuvituksena. Karisto, 1979. Annikki Setälä on suomentanut englanninkielisestä The Prophet, 1923 James Joyce, Taiteilijan omakuva nuoruuden vuosilta. Tammi, 1982. A portrait of the artist as a young man, 1916, suom. Alex Matson Franz Kafka, Erään koiran tutkimuksia. Novelleja. Otava, 1988. Toimittanut Kai Laitinen, suomentanut Aarno Peromies teoksista Erzählungen (1935), Hochzeitsvorbereitungen (postuumisti 1953) ja Beschreibung eines Kampfes (1936) Joseph Conrad, Pimeyden sydän. Otava, 1988. Heart of Darkness, 1902, suom. Kristiina Kivivuori Alexandre Olivier Exquemelin, Karibian merirosvot. 1970?. De Americaensche Zee-Roovers, Amsterdam 1678(?), suom. Jorma Tiainen(?) Eeva-Liisa Manner, Kävelymusiikkia pienille virtahevoille ja muita harjoituksia. Tammi, 1957 / Lasipalatsin kirja kerrallaan 2000 Mark Twain, Kapteeni taivaassa. Karisto, 1997. Report from paradise, 1909, suom. Jorma Etto Robin Kerrod, Tarunhohtoinen tähtitaivas. Totta ja tarua tähtien ja planeettojen maailmasta. Karisto, 2005. The Book of Constellations. Discover the secrets in the stars, 2002, suom. Pekka Tuomisto Robert Louis Stevenson, Tohtori Jekyll ja mr Hyde. Otava, 1996. The Strange Case of Dr. Jekyll and Mr. Hyde, 1886, suom. Erkki Haglund Yashar Kemal, Linnut ovat lähteneet. Tammi, 1981. Turkinkielinen Kuslar da gitti, 1981. Ranskankielisestä Alors, les oiseaux sont partis suomentanut Anja Leppänen, kuvittanut Anastasia Kangas Samuel Beckett, Huonosti nähty huonosti sanottu. Like, 2002. Mal vu mal dit, 1981 suom. Anni Sumari Tuomas Anhava, Oikukas tuuli. Toinen valikoima japanilaisia tankoja. Otava, 1970 Michel de Montaigne, Esseitä. WSOY, 1999. Alkuperäisistä esseistä valikoinut Klaus Holma vuonna 1938, suom. Marketta Enegren Jean Rhys, Wide Sargasso Sea. Penguin Books, 1968. Alkuteos 1966 Paulo Coelho, Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin. WSOY, 1997. Na margem do rio Piedra eu sentei e chorei, 1994, suom. Jarna Piippo Egon Friedell, Uuden ajan kulttuurihistoria. WSOY, 1989, suom. Erik Ahlama Antonio Tabucchi, Requiem. Like, 1995. Requiem uma alucinacão, 1991, italiankielisestä laitoksesta suomentanut Päivi Kaipainen Pablo Neruda, Valitut runot. Tammi, 1983. Suomentaja Pentti Saaritsa on valikoinut runot kokoelmista Andien mainingit ja Meren ja yön portit sekä ennen suomantamattomia runoja César Vallejo, Musta kivi valkoisen päällä. César Vallejon runoutta ja proosaa. Valikoinut ja suomentanut Matti Rossi, Tammi, 1975 Michel Tournier, Perjantai. Tammi, 2000. Vendredi ou les limbes du Pacifique, 1967 suom. Eila Kostamo Pirjo Hämäläinen-Forslund, Pieni tulevaisuuskirja. Imatran Voima Oy, 1993 Eeva-Liisa Manner, Ikäviä kirjailijoita. Toim. Tuula Hökka, TAI-teos, 1994 Antoine de Saint-Exupery ja Antoine Capelle et al., Pikku Prinssi ja miten tarina syntyi. Le Petit Prince conception et réalisation, Gallimard, 1993, suom. Pirkko Biström 2006 ja Irma Packalén 1951 . WSOY, 2006 Raimo Harjula, Veljeni Mirau. Kansanparantajan matkassa afrikkalaisessa kulttuurimaisemassa. SKS, 1981 Matti Kuusi toim., John Muafangejo kuvat, Mustan Afrikan viisautta. WSOY, 1979 Marguerite Duras, bibliografia Tove Jansson, Muumi-kirjoja; Muumipappa ja meri, WSOY, 1965; Pappan och havet, 1965, suom. Laila Järvinen Mirja Kivi teksti ja toim., Tove Jansson originaalikuvitukset, Muumilaakso tarinoista museokokoelmaksi. Tampereen taidemuseon julkaisuja Nro 83, 1998 Tove Jansson ja Tuulikki Pietilä, Haru, eräs saari, suom. Liisa Ryömä. WSOY, 1996 A. A. Milne, Nalle Puh rakentaa talon, kuvitus E. H.Shepard. WSOY, 1997. The House at Pooh Corner, 1928, suom. Kersti Juva, runot ja vastapuhe Panu Pekkanen Pihla Meskanen, Pieni majakirja, valokuvat Pihla Meskanen ja Arkin opettajat, piirrokset Antonia Ringbom. Tammi, 2006 Juhani Pallasmaa toim., Eläinten arkkitehtuuri — Animal Architecture. Suomen rakennustaiteen seura, 1995 Helmi Krohn, Hipsuvarvas ja muita kertomuksia, kuvitus Petra Heikkilä. WSOY, 2006 John Ruskin, Kuninkaitten aarteet. Karisto, 1918. Ruskinin vuonna 1846 pitämä Of Kings' Treasuries -esitelmä ilmestyi Sesame and Lilies -teoksessa 1865, suomentanut ja johdannolla varustanut V. Hämeen-Anttila Jack London, Erämaan kutsu. Karisto, 1996. The Call of the Wild, 1903, suom. Heimo Pihlajamaa Albert Camus, Putoaminen. Otava, 1980. La Chute, 1956, suom. Maijaliisa Auterinen Raymond Carver, Rivi riviltä, lyönti lyönniltä. Valikoima runoja. WSOY, 1994. Suom. Lauri Otonkoski ja Esko Virtanen Daniil Harms (Daniil Ivanovitš Juvatšov), Ensiksikin ja toiseksi. DESURA, 2002. Tekstit kokosi ja suomensi Katja Losowitch Matti K. Mäkinen, Arkkitehtuurin jatulintarhat. Avain, 2006 F. M. Dostojevski, Vanhan ruhtinaan rakkaus. Gummerus, 1983. Alkuteoksesta, 1859, suom. Juhani Konkka Mihail Bulgakov, Saatana saapuu Moskovaan. WSOY, 2005. Alkuteoksesta Mestari ja Margarita, 1928-40, suom. Ulla-Liisa Heino Italo Calvino, Kuusi muistiota seuraavalle vuosituhannelle. Loki-kirjat, 1995. Lezioni americane. Sei proposte per il prossimo millenio, 1993, suom. Elina Suolahti Tove Jansson, Muumit ja suuri tuhotulva. WSOY, 1992. Småtrollen och den stora översvämningen, 1945, 1991, suom. Jaakko Anhava Italo Calvino, Ritari joka ei ollut olemassa. Tammi, 2004. Il cavaliere inesistente, 1959, suom. Pentti Saarikoski, 1962 A.A. Milne, Nalle Puh. Kuvitus E.H. Shepard. WSOY, 1989. Winnie The Pooh, 1926, suom. Anna Talaskivi, runot Yrjö Jylhä Harry Martinson, Aniara. Katsaus ihmiseen ajassa ja tilassa. WSOY, 1965. Alkuteoksesta (1956) suomentanut Aila Meriluoto Nikolai Gogol, Nevan valtakatu. WSOY, 1988, alkuteoksesta (1835) suomentanut Juhani Konkka Aleksis Kivi, Kootut teokset 1-4, Seitsemän veljeksestä. SKS:n toimituksia 399. Gummerus, 1984, alkuperäisteos vuodelta 1870 Jack London, Jerin veli. Erään koiran elämä ja seikkailut. Otava 1970. Alkuteoksesta Michael Brother of Jerry, 1917, suomentanut Aune Tolvanen Tšingiz Aitmatov, Kirjavan koiran kukkula. Kansankulttuuri Oy, Helsinki 1978. Alkuteos Pegij pes, beguštšij krajem morja ilmestyi aikakauslehdessä Znamja 4/1977, suomentanut Ulla-Liisa Heino Clarice Lispector, Tähden hetki. Ai-ai, 1996 Eeva-Liisa Manner, Varokaa, voittajat. Rajatilanteita, eli kuusikymmentä aspektia erään mestitsiperheen murhenäytelmään. Tammi, 1972 Georges Perec, W eli lapsuudenmuisto. Alkuteoksesta W ou le souvenir d'enfance, 1975, suom. Päivi Kosonen. Like, 2004 Lewis Carroll, Liisan seikkailut ihmemaassa & Liisan seikkailut peilimaailmassa.Alice´s Adventures in Wonderland, 1865 ja Through the looking Glass, 1872. Kuvittanut John Tenniel. Suomentaneet Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner, Gummerus, 1974 Otta F. Swire, The Highlands and Their Legends. Oliver & Boyd, 1963 Karl Marx, Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. Ensimmäinen osa. Ensimmäinen kirja. Pääoman tuotantoprosessi. Alkuteoksesta Das kapital. Kritik der politischen ökonomie. Suom. O. V. Louhivuori. Käännöksen tarkistaneet Marx – Engels – Lenin -Instituutin toimittaman, v. 1932 Berliinissä ilmestyneen saksankielisen painoksen mukaan T. Lehen ja Mauri Ryömä. Kansankulttuuri Oy, 1948 Fernando Pessoa Levottomuuden kirja. Alkuteoksesta Livro do Desassossego por Bernando Soares suomentanut Sanna Pernu, kuvitus Priit Pärn. Andalusialainen koira, 1999 Antti Nylén, Vihan ja katkeruuden esseet. Savukeidas Kustannus, 2007 Samuel Beckett, Mercier ja Camier. Alkuteoksesta Mercier et Camier, 1946, suom. Tarja Roinila. Basam Books, 2003 Eduard Uspenski, Fedja-setä, kissa ja koira. Kuvitus G. Kalinovski. Alkuteos Djadja Fjodor, Plos i Kot, 1974, suom. Martti Anhava. Otava 1975 Uspenski Eduard, Fedja-setä ja kummitus. Kuvittanut Salla Savolainen. Alkuteos Prividenije iz Prostokvašino, 2005, suom. Vappu Orlov. Tammi 2008 Mäkelä Hannu, Eetu — Matkoja Eduard Uspenskin maailmaan. Tammi 2008 Tiibetiläinen kuolleidenkirja. Suuri Kuulemisen Tuoma Vapautuminen Bardossa. Toimittaneet Francesca Fremantle ja Chögyam Trungpa. Alkuteos The Tibetan Book of The Dead — The Great Liberation through Hearing in the Bardo, 1975, suom. Ilkka Tanner. WSOY 1979
Mr Bones tutkii
Jutun juoni
2010 2009
2008
2007
2006
2005
Man Ray kalpenee
Jossain muualla
 |
||
Tämä biisi svengaa!
Tuo onkin niin svengaava biisi,että sopii vaikka minkälaista juhlapäivää piristämään!
Louis is the man, adlibbaamisen pioneeri.
ei pidä todellakaan unohtaa, ei! Kyl' kyl', Deenkin itäisissä esiäideissä löytyy Katariinoja, Katriinoja, Katreja ja Kaarinoita lähes katkeamattomana nimiketjuna aikaan, jonne itäiset kirkonkirjamerkinnät yltävät, 1500-luvulle. Pyhyydestä ei ole sitten lainkaan tietoa. Sukutaulukoista päätellen tainneet olla aikamoisia idän matriarkkoja?
Wiki tietää kertoa: "Paavi Pius II kanonisoi Katariinan vuonna 1461. Katariina on Euroopan suojelupyhimyksiä ja hänet luetaan kirkonopettajiin. Kiitokseksi työstä kirkon puolustamiseksi Pius IX julisti Katariinan vuonna 1866 Rooman toiseksi suojelijaksi pyhän Pietarin ohella. Vuonna 1939 Pius XII teki hänestä vuonna 1939 pyhän Fransiscuksen ohella toisen Italian suojelijan ja Paavali VI julisti hänet 1970 kirkonopettajaksi. Johannes Paavali II valitsi vielä pyhän Katariinan yhdeksi Euroopan suojelijoista. Hän on myös Sienan, sairaanhoitajien, vartijoiden ja palomiesten suojelija.
Ikonografia esittää pyhän Katariinan dominikaaninunnan habituksessa, piikkikruunussa, risti tai ruusukko kädessään. Hän pitää myös tiaraa. Häntä kuvataan myös Jeesus-lapsen kanssa, joka ojentaa hänelle sormusta merkiksi mystisestä kihlauksesta. Hänen tunnusmerkkejään ovat myös pääkallo, piru jalkojen juuressa, krusifiksi, lilja ja sydän.
Pyhän Katariina Sienalaisen juhlaa vietetään 29.4."
Joo, se on nyt Kustaa unhoittanut kokonaan tämän sienalaisen ja kirjannut Ajantietoonsa vain Aleksandrian Kaisa-Katariinan. Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto on julkaistu ensikerran v. 1950. Deellä on v. 1985 painos, joten Kustaa ei ole tullut enteilleeksi yhteiseurooppalaista aikaa ja ehkäpä siksi jättänyt pois tämän tärkeän katoliskirkollisen Katariinan. Kustaa on pikemminkin tuonut esille niitä henkilöitymiä, jotka on saatu liitettyä esikristillisen ajankierron juhlakausiin ikään kuin kirkollisvallan "luontevasti" sulauttamina?
Pakko paljastaa, että timbuktulaiset ovat jotakuinkin uskottomia, vaikka täällä levittelevätkin kirkkohistorian sanomaa.
Mitä kaikkea "pyhä" meissä nyt saakaan pintaan? On myös ihmeteltävä: entäpä ilmeinen liika lounasviinin nautinta? Deen Solidaarisuus-kalenteri kertoo, että 4.10. todellakin tunnetaan Mikkelinpäivänä. Tuolloin vietetään myös Rembrantin syntymäpäivää (v. 1669), maailman eläinten päivää ja Lesothon kansallispäivää.
Syntyy ongelma, katsooko Dee olevansa itäisempää, 3/4-osaa vai läntisempää ¼-osa perua, kuin myös probleemi: minä ajankohtana ja mitä tulisikaan vietellä?
Sen nyt ainakin tiedämme, että Timbuktun koirut ovat muinaista itäistä alkukoirurotua (http://en.wikipedia.org/wiki/Ancient_dog_breeds). Ja että ainakin Intiassa juhlitaan monia eläinpyhiä.
Mitä taas tulee Mikkelinpäivään (Pokrova) vietetään sitä ilmansuunnasta riippuen eri ajankohtina kuin myös erilaisista mytologisista syistä johtuen. Lännessä Arki-Mikkelia vietettäisiin 29.9., paratiisin päämies ja henkien ruhtinas arkkienkeli Mikaelin muistopäivänä. Idässä puolestaan juhlitaan 1.10. Pokrovaa (venäjän 'suoja', 'turva') Marian edesvastauksen ja esirukouksen juhlaa eli suojelujuhlaa, myöhemmin Herran Äidin suojelusta.
Vaikka Deellä on hemmetinmoinen kasa kalentereita, näyttää puuttuvan eräs oleellinen eli Pyhimyskalendaari (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhimyskalenteri), jota Wikissä silmäillessä huomaa vieteltävää riittävän vuoden jokaiselle päivälle.
Kustaa on unhoittanut Franciscus Assisilaisen Vuotuisesta Ajantiedosta. Mutta kuten Pisara erittäinkin huomionarvoisesti toteaa vietetään 4.10. kansainvälistä Eläinten päivää (http://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4inten_p%C3%A4iv%C3%A4). Eikä siinä vielä kaikki : 4.-10.10. on julistettu kokonaiseksi Eläinten viikoksi. Viikkojen vuositeemoina on kuulkas käsitelty mm. Kissan päivät; Kaikki hyvin? SEY:n eläinsuojeluvalvoja auttaa; Oi niitä aikoja – entä siipikarjan elämä nyt?; Pysäytä pentutehdas. Älä osta pimeää pentua!; Eläinsuojelu on tekoja ja toimintaa; Suomenhevosen vuosi – hevosen vuoksi; Avun tarpeessa? - Luonnoneläimet ahdingossa; Kalojen hyvinvointi: ”Kyvykäs eväkäs – kalakin tuntee ja oppii”.
Ja nyt Timbuktun koirupoijjat hohkaavat ajatuksella osallistua seuraavaan eläinten hyvinvointikongressin internationaaliin. Koirut Bones ja Youssuf kuuluvat jo eläinten vapautusrintamaan sekä sattuneesta syystä (elämä nyt Deen kanssa on vain sellaista) että joutuvat myös aktiivisesti osallistumaan eläinoikeusjärjestöjen toimintaan.
Miksei muka hiirille, kultahamstereille ja puumille voisi olla kullekin rotunsa mukaista kunniapäivää? Dee hihkuu, että otimmehan kirjoituksessa sentään esille oravien oikeudet.
Dee kuulee Bonesin kuiskaavan Youssufille, että vie nyt ne pullot piiloon, liikaa punaviiniä lounaalla, tästä ei hyvä seuraa...
Aurinkokannella matkaten
Kaikille Kateille, Katariinoille, Kaisoille, Kaarinoille, Kristiinoille (Ruotsin kuningatar Kristiina).
"Kun ei pidä Liisa liukkaita eikä Kaisa kaljamia, niin ei ole hyvä leipävuosi tulevana vuotena."
No tähän täytyy olla Uskominen ! Ja luja sellainen, oi oivallinen Timbuktun Klaani.
kiitoksia sinne, aavikolle.
Nyt satelee henkilökohtaisia vastauksia, mutta kuten punaviiniputeli tyhjenee saamaa myötä sanatkin katoavat aavikon tyhjyyteen... auts
Kyl', kyl' pyhäin kunniaksi valitsemamme musiikki on kenties kaikkien liiankin hyvin tuntemaa, puhki kuunneltua?
Entäpä tämä Lousin oheislaulajatar, jonka joku musiikkitietäjä saattaa tunnistaa? Hän on vallan häikäisevä-ääninen ja -liikkeinen.
Täällä aavikolla olemme aina arvostaneet moniselitteisyyttä, jota nimimerkkinne mm edustavat.
Yaelian muuntuu meillä jotakuinkin aina yöeläimeksi ikään kuin joksikin australialaiseksi puupussieläimeksi. Tunnemme huonosti Lähi-Idän faunaa. Se miksi ajattelu aavikolla muodostuu kovin zoomorfologiseksi jää itsellemmekin arvoitukseksi?
Tuima puolestaan, riippuen ilmansuunnasta, merkitsee suolaista tai vähäsuolaista. Ripotellaanko siis lisää?
on ilmeisesti seikkaillut aiemminkin anonyyminä aavikolla. Me poistetaan kaikki taustattomat horisontilta, vaikka sitten olis kuinka yksinäistä dyynissä. Jos on tullut olematon olo, se johtunee meidän Nappulan delete-sorminäppäryydestä.
Onko viidesrooli koskaan miettinyt mikä mahtaa olla läntinen vastine "ryssimiselle"? Julkaisisimme mielellämme tiedon noin maailmanpolitiikkaa edes hieman tasapainottaaksemme.
Näinä erityisinä aikoina on varottava vajoamasta itse vainaaksi. Vaikka jokin kuolettava yhteys vallitsee seikalla ettei pöytäämme enää tarjoilla sekä seikalla että Deen pää on sanoista tyhjä.
Meidän olisi pitänyt vielä viestittää Vaiheiselle kommentti 'pyhästä'.
Tutkia syvemmin Susun 'adlibbaamisen pioneeria'. Haa ei aavistustakaan, mitä merkitsee? Vad menar det, säg nu.
Hane kavereineen menee pyhimys-hautajais-biisillä bileisiin, siis aivan helkutinmoisen hyvä idea, jota täytyy vielä joskus testata.
Hirlii puolestaan suosittaa Jari Tervon lukemista. Hm..
We are trav'ling in the footsteps
Of those who've gone before,
And we'll all be reunited,
On a new and sunlit shore…